Kolikonheittosimulaattori

Kolikonheitto on yksi yleisimmistä tavoista, joilla ihmiset ratkaisevat kiistoja tai yksinkertaisesti tekevät päätöksiä jonkin vaihtoehdon hyväksi.
Tämän menetelmän ydin on se, että kolikolla on yleensä kaksi erilaista puolta, ja heittoprosessi päättyy, kun kolikko laskeutuu jommallekummalle niistä. Osallistuja, joka arvaa oikein, kumpi puoli jää ylös kolikon pudottua, on voittaja.
Kolikonheiton historia
Historiallisten tutkimusten ansiosta on selvinnyt, että kolikonheittoa harjoitettiin jo antiikin Roomassa. Rooman valtakunnan asukkaat pelasivat peliä nimeltä "Navia aut Caput", joka latinaksi tarkoittaa "Laiva vai pää". Pelin tarkoituksena oli arvata, kumpi puoli heitetystä kolikosta päätyy ylöspäin: kääntöpuoli, jossa oli laivan kuva, vai etupuoli, jossa oli keisarin muotokuva.
Samankaltainen peli oli kuitenkin suosittu myös antiikin kreikkalaisten keskuudessa. Erona oli se, että Kreikassa ei käytetty kolikoita, vaan simpukankuoria, joista toinen puoli oli päällystetty hartsilla. Peliä kutsuttiin nimellä "Ostra Kinda", ja simpukankuorten puolet yhdistettiin vuorokaudenaikoihin – päivään tai yöhön.
Myöhemmin tämän antiikin Kreikassa tunnetun pelin omaksuivat britit. Vuosisatojen ajan Englannissa oli suosittu peli nimeltä "Cross and Pile", jossa kolikko heitettiin ilmaan lyömällä sitä toisen kolikon reunalla. Osallistujat seurasivat heittoa ja yrittivät arvata, kumpi puoli laskeutuisi ylöspäin.
Tätä peliä pelattiin Englannissa vuosisatojen ajan, ja se tunnettiin nimellä "Cross and Pile", koska kolikon toisella puolella oli kaiverrettu risti. Kiinnostus kolikonheittoon ei ole kadonnut nykyaikaisessa Britanniassa – pelin mekaniikka on pysynyt samana, vain nimi on muuttunut. Nykyään britit kutsuvat tätä peliä nimellä "Heads or Tails", joka tarkoittaa kirjaimellisesti "Pää vai häntä", viitaten brittiläisten kolikoiden kuvioihin, kuten heraldiseen leijonaan, joka nostaa etutassuaan ja häntäänsä kymmenen pennin kolikon kääntöpuolella.
Tämä periaate on säilynyt myös suositussa venäläisessä pelissä "Орлянка" eli "Kotka vai klaava". Venäjällä pelin nimi juontaa juurensa kolikon etupuolella olevaan kotkan kuvaan. Mitä tulee termiin "klaava", venäläiset käyttävät tätä sanaa viittaamaan kolikon puoleen, jossa sen nimellisarvo on merkitty.
Kolikonheitto on saavuttanut myös Australian, mutta siellä siihen liittyy oma erityispiirteensä – yhden kolikon sijasta heitetään kahta puolen pennin kolikkoa yhtä aikaa.
Mielenkiintoisia faktoja
Kolikonheitosta on tullut niin yleinen tapa, että siitä on syntynyt monia kiehtovia tarinoita.
- Filippiinien San Teodoron (Oriental Mindoro) kaupungin pormestarinvaaleissa toinen kierros päättyi tasatulokseen, kun molemmat ehdokkaat saivat yhtä paljon ääniä. Voittajan selvittämiseksi päätettiin heittää kolikko. Mielenkiintoisinta oli, että sekä ehdokkaat että äänestäjät pitivät tätä tulosta oikeudenmukaisena ja laillisena.
- On olemassa erityinen päivä niille, jotka tekevät päätöksiä kolikonheiton avulla. Sitä vietetään 8. helmikuuta, ja sen nimi on "Kolikonheiton päivä". Tämän päivän perustajat uskovat, että kolikonheitto ei ole vain ajanvietettä – heidän mielestään sillä on kohtalonomainen merkitys.
- Kanadan Torontossa kolikonheittoa käytettiin päättämään, mikä yritys voittaisi tarjouskilpailun 1 605 kilometrin tieviivojen maalaamiseen.
- Vuoden 2007 Australian jalkapalloliigan finaalin televisiointioikeudet päätettiin etukäteen kolikonheitolla. Kilpailevat TV-kanavat Seven ja Ten jättivät ratkaisun kolikon varaan – ja "Ten" voitti!
- Yhdistyneen kuningaskunnan paikallis- ja valtakunnallisissa vaaleissa voidaan tasapelin sattuessa tehdä päätös arpomalla, valitsemalla korttipakan korkein kortti tai perinteisesti – heittämällä kolikkoa.
- On äärimmäisen harvinaista, että kolikko laskeutuisi pystyasentoon reunalleen. Todennäköisyys tähän on noin 1 tapaus 6 000:sta.
Vuosien saatossa kolikonheitto on kehittynyt yksinkertaisesta pelistä yhdeksi luotettavimmista ja puolueettomimmista päätöksentekomenetelmistä. Tämä johtuu siitä, että oikein suoritettu heitto eliminoi lähes täysin mahdollisuuden manipulointiin ja takaa todella objektiivisen lopputuloksen.